Julkinen taide koulussa rikastuttaa ympäristöä ja antaa kaikille lapsille tasavertaisen mahdollisuuden nähdä ja kokea taidetta. Demokratiaan liittyvät asiat voidaan tuoda esiin osallistuvan prosessin kautta. Kun oppilaat osallistuvat kouluympäristönsä hahmottamiseen, voidaan käsitellä kysymyksiä siitä, miten suhtaudumme lähiympäristöömme ja kehitämme sitä.
Ennakkoluulottomilla taideteosten valinnoilla nykytaide voi olla edustettuna ja oppilaiden taidenäkökulmaa voidaan näin laajentaa. Taidepanostukset ovat myös tärkeä osa koulun kuvataidekasvatusta ja voivat käynnistää taidekasvatuskeskusteluja.
Oona Myllyntauksen väitöskirjan (2023) mukaan tutkimustulokset osoittivat, että julkinen taide kouluympäristössä soveltuu hyvin kognitiivisten prosessien tukemiseen. Oppimisympäristön taiteen pedagogisella hyödyntämisellä voidaan luoda yhteiskunnallista keskustelua, joka koskee myös taidemaailman eri ilmiöitä ja taiteessa esiin nostettuja kysymyksiä. Tutkimushankkeeseen osallistuneet kuvataideopettajat käsittelivät usein yhteisöllisyyttä vahvistavia ja yhteiskuntakasvatusta edistäviä teemoja.
Väitöskirjan keskeinen johtopäätös on, että julkinen taide oppimisympäristöissä on sosiaalisesti tasa-arvoista ja esteetöntä sekä tarjoaa mahdollisuuden yhteisiin kokemuksiin ja keskusteluihin ja joskus myös luomiseen. Taideteokset voivat edistää pedagogisesti koulumaailmaa erityisesti kokonaisvaltaisemmassa ja kokemuksellisemmassa oppimisessa.
(Oona Myllyntaus 2023. Julkinen taide 2010-luvun koulujen ja oppilaitosten oppimisympäristöissä: hankinnan, kohtaamisen ja opetuskäytön näkökulmia, Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta)
"Lasten ja nuorten oppimisympäristöissä olevat taideteokset luovat turvallisuuden tunnetta ja niistä tulee usein kokoontumispaikkoja."